Yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät asuinkiinteistöissä
Yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät järjestetään niiden ilmankäsittelytavan mukaan seuraaviin luokkiin.
- painovoimainen ilmanvaihto
- koneellinen poistoilmanvaihto
- koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa sisään tuleva, sekä rakennuksesta poistuva ilma kulkeutuu täysin ilman paineolosuhteiden mukaisesti. Käytännössä järjestelmän toiminta on täysin riippuvainen ulkotilojen vallitsevista sääolosuhteista. Toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös kanavistojen rakenneaineet, kanavien pystysuorien osuuksien pituudet sekä vaakalinjojen pituudet. Painovoimaisessa järjestelmässä ilman poistumista ja johtamista kanavissa oikeaan suuntaan voidaan tehostaa katolle kanavan päähän asennettavilla vedonparantajilla. Ilmankulku on hallitsematonta, ja esimerkiksi tuulisella kylmällä säällä saattaa esiintyä vedontunnetta, kun taas hellepäivänä ilma voi olla seisovaa.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ohjataan koneellisesti rakennuksesta poistuvaa ilmaa. Korvausilma sisälle johdetaan samoin keinoin kun painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Järjestelmän tehokkuus on keskitetyissä poistoilmalaitteissa, sijoitettuina asuintiloihin joista eniten epäpuhtauskuormaa aiheutuu. Esimerkiksi kylpyhuoneet, kodinhoitohuoneet, vaatehuoneet sekä wc. Yleisimmät ongelmat kyseisessä järjestelmässä painottuu korvausilman riittämättömyyteen, jolloin koneelle ei riitä tarpeeksi poistettavaa ilmaa. Tästä aiheutuu tarpeetonta sähkönkulutuksen nousua, sekä poistoilmakoneen kuluvien osien ennenaikaista rikkoontumista.
Korvausilma molemmissa järjestelmissä saadaan tarkoituksenmukaisilla korvausilmaventtiileillä, tai rakennuksen ilmavuotoina. Korvausilma on suunniteltu vanhemmissa rakennuksissa johdettavaksi ikkunoiden kautta, ottamalla noin 20cm pituinen pätkä pois ikkunan tiivisteestä.
Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä on nykyaikaisissa asuintaloissa ja rakennuksissa yleisin. Järjestelmän eroavaisuus edellämainittuihin on tuloilman käsittely, sekä johtaminen huonetiloihin koneellisesti ja hallitusti tarpeenmukaisesti.
Tuloilmaa voidaan käsitellä kone- ja järjestelmäkohtaisesti eri tavoin. Käsittelytapoja voivat olla ilman lämmitys, jäähdytys sekä kosteutus. Tärkein ilmankäsittely tuloilman laadun kannalta on ilmansuodatus.
Kerrostaloissa järjestelmä voidaan järjestää keskitetysti porras- tai talokohtaisesti tai asuntokohtaisesti. Asuntokohtaisissa järjestelmissä asukkaat voivat itse usein säätää ilmanvaihdon asetukset mieleisekseen sekä omien tarpeiden mukaisiksi. Järjestelmien huoltotarve on myös henkilökohtaisempi, riippuen asunnon käyttäjistä, sisustusmateriaaleista ja elämän tyylistä. Ilmanvaihtokoneiden kausihuolto on voitu järjestää taloyhtiöstä riippuen asukkaan vastuulle, tai huoltoyhtiön tehtäväksi.
Porras- ja talokohtaisesti toteutetut järjestelmät toimivat toisiinsa nähden samalla tavalla. Näin toteutetuissa järjestelmissä kaikkien asuntojen poistoilma johdetaan samojen runkokanavien kautta poistokoneelle. Samoin tuloilma huoneistoihin johdetaan tuloilmakoneen kautta, runkokanaviin ja niistä asuntoihin. Kyseisten järjestelmien puhdistusvälin olisi suotavaa olla useammin, kuin yleisesti suositellaan asuinkiinteistöjen puhdistusväliksi. Yllämainitut huollontarpeen (asuntokohtainen ilmanvaihto) aiheuttajat kertaantuvat järjestelmässä, joissa monen asunnon epäpuhtaudet johdetaan yhteisten kanavien kautta. Näin ollen osassa asunnoissa sopiva kanaviston puhdistusväli on 7-10 vuotta, ja toisilla taas 2-4 vuotta. Epäpuhtaudet kertyvät yhteisiin kanaviin sekä järjestelmiin, ja aiheuttavat näin järjestelmän toiminnan heikkenemistä kaikissa asunnoissa.
